Onnelan tarina

Johanna Sofia Björklund ( s. 1880) sai Onnelan tilan lahjaksi vanhemmiltaan täyttäessään 25 vuotta vuonna 1905. Hänen isänsä oli entinen halkokauppias, Gothard Björklund.

Johanna Sofia toimi hovinaisena Pietarin hovissa ja ryhtyi nuorena venäläisen upseerin Paul Nikolajevitshin Shabelskin rakastajattareksi. Shabelski oli suunnattoman rikas mies. Hän oli jo solminut avioliiton venäläisen ylimysperheen tyttären kanssa ja heillä oli ainakin kaksi poikaa.

Johanna Sofia ja Shabelski viettivät kesiään Onnelassa vuodesta 1906 lähtien.

Pietarista tuodut puutarhurit istuttivat Onnelan pihalle eksoottisia kasveja, rakensivat keinotekoisen puron, vesiputouksen sekä suihkulähteen. Elämä oli kesäisin ylellistä ja juhlat loisteliaita. Talvisin Johanna Sofia toimi Shabelskin lasten kotiopettajattarena Pietarissa ja Onnela nukkui Ruususen unta.

 

Vallankumouksen puhjettua 1917 Johanna Sofia ja Shabelski pakenivat Pietarista Onnelaan. Paikalle ilmaantui myös Shabelskin vaimo Anastasja Shabelskaja. Ylpeä rouva oli jo kauan tiennyt Shabelskin ja Johanna Sofian suhteesta, mutta hänen oli ollut pakko sietää asia. Lopulta rouva lähetettiin Pariisiin, jossa hänen ja Shabelskin yhteinen poika jo asui.

Vallankumouksen jälkeiset vuodet olivat Onnelassa kurjuuden aikaa, elettiin kädestä suuhun. Korut ja arvoesineet myytiin, aikaa kulutettiin pelikorttien parissa.

Köyhyyden ahdistaessa Johanna Sofia perusti Onnelaan 1920- luvulla täysihoitolan opiskelijoille, valtion miehille ja taiteilijoille. Tuusulan Rantatielle oli vuosisadan alussa muodostunut mielenkiintoinen seurakunta, johon kuului taiteilijoita, kuten säveltäjämestari Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt sekä kirjailijat Juhani Aho ja Eino Leino, joka asui Onnelassa vuosina 1923–24. Johanna Sofia perusti Rantatien varrella olevaan huvimajaan kioskin, josta myytiin kahvia, pullaa ja tupakkaa sekä jopa pirtua kieltolaista huolimatta.

 

Myöhemmin 1930-luvulla Johanna Sofia rakastui kirjailija Unto Karriin. Taikauskoinen Johanna teetti lemmennostatustaikoja Karrille. Shabelski sai suhteen selville. Ennen joulua 1935 vietettiin Onnelassa riehakkaita juhlia. Eräiden juhlien jälkeisenä aamuna Shabelski löydettiin kuolleena; tämän ajateltiin johtuneen mustasukkaisuuden aiheuttamasta sydänkohtauksesta, mutta myös Johanna Sofian osuudesta Shabelskin kuolemaan puhuttiin.

Myöhemmin Karri oli kertonut, että tämän jälkeen Johanna Sofia muuttui täysin. Hän pukeutui mustiin ja luki yöt venäläistä raamattua. Hän joutui pian tämän jälkeen Kellokosken mielisairaalaan, jossa hän kuoli 10. syyskuuta 1936.

Sodan aika

Johanna Sofia oli määrännyt testamentissaan Onnelan tilan Shabelskille. Shabelskin perilliset myivät Onnelan 5.1.1937 Näkövammaisten Loma ry:lle. Sodan aikana valtio käytti Onnelaa väliaikaisena sotilasmajoituspaikkana. Onnelassa pysyttiin silloinkin kehityksen kärjessä. Tuusulassa toimi kymmeniä matemaatikkoja ja kielimiehiä radisteina ja tiedustelijoina. He perehtyivät salakielien saloihin, ja olivat naamioituneet mm haavoittuneiksi sotilaiksi. He muodostivat Suomen radiotiedustelun parhaimmiston. Onnelasta kehitettiinkin aktiivisesti ja lähetettiin langattoman Kyynel-radion ensimmäinen onnistunut lähetys 28.6.1940 Tuusulanjärven yli Ruskelan tilalle. Tätä langatonta radiota käytettiin myöhemmin vaativissa kaukopartiotehtävissä vihollisen linjojen takana, ja pelastettiin näin monen suomalaisen henki. Tehokkaalla tiedustelutoiminnalla Tuusulan alueella saatiin myös kiinni toistakymmentä venäläistä desanttia, jotka oli tuotu lentokoneilla Suomeen vakoilu- ja tuhoamistehtäviin. (lähde Keski-Uusimaa 5.12.2013). Sodan jälkeen Onnelaan sijoitettiin jonkin aikaa karjalaisia evakkoperheitä.

Sodan jälkeen Onnela toimi näkövammaisten lomakotina, ja myöhemmin kuntoutuslaitoksena sekä näkövammaisten opaskoirien koulutuskurssien pitopaikkana.

 

ONNELA TÄNÄÄN..

Viimeisimmän omistajavaihdoksen yhteydessä vuonna 2009 Onnelassa käynnistettiin mittavat remontit. Uusi omistaja, Sokeain Ystävät ry peruskorjautti rakennukset ja Onnelaa uudistettiin vastaamaan nykypäivän laatutasoa. Palvelutarjontaa monipuolistettiin tarjoamaan yrityksille ja yhteisöille laadukkaita kokous-, majoitus- ja ravintolapalveluita hyödyntäen Onnelan isoa, luonnonkaunista tonttia sekä Tuusulanjärveä. Lisäarvoa vieraillemme tuo rantasaunat, ohjelmapalvelut sekä lähialueen kulttuurikohteet. Yksityisasiakkaille vuokraamme juhlatiloja ja tarjoamme juhlatilaisuuksiin ravintolapalveluita.

 

 

 

Runoilija Eino Leino kuului Onnelan kanta-asiakkaisiin. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Rantatien täyshoitoloissa, joissa viihtyivät myös mm. Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Eino Leinon lempihuone on Onnelassa edelleen muistohuoneena. Suomalaisten taiteilijoiden piiri oli tiivis ja monet olivat myös sukuteitse toisiinsa sidottuja. Rantatie houkutteli maamme taiteen mestareita: Kirjailija Juhani Aho vuokrasi 1897 taiteilijapuolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpään kartanosta huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Vuonna 1901 Eero Järnefelt sai valmiiksi Suvirannan. Vuonna 1902 Pekka Halonen muutti ateljeekotiinsa Halosenniemeen. Samana vuonna valmistui myös runoilija J. H. Erkon Erkkola.

Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola oli valmis vuonna 1904. Tuusulanjärven rantamaisemat ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa. Rantatien varrella voi tutustua muun muassa Aholaan, Ainolaan ja Halosenniemeen, jotka ovat nykyisin museoina, Lottamuseoon, joka löytyy Syvärannan huvilapalstalta sekä Suojeluskuntain päällystökoulun perinnetiloihin. Onnelan läheisyydessä voi käydä tutustumassa myös Aleksis Kiven kuolinmökkiin, jossa kirjailija vietti elämänsä viimeiset kuukaudet. Tervetuloa!

 

Wanha Onnela

Alkuperäinen huvila Onnela

 

Johanna Sofia Björklund

Johanna Sofia Björklund

 

Onnelan väkeä

Onnelan väkeä

 Huvila Onnela

Huvila Onnela

 

Eino Leino

Eino Leino

 

Eino Leino

Eino Leino

Ota yhteyttä
Seuraa meitä Instagramissa! Seuraa